Toukkapussi

Viime aikoina neulominen on jäänyt arjen jalkoihin. Sitten kun sain tehtäväksi tilaustyön, niin piti laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Onneksi pussille ei vielä ole ollut tarvetta, käyttäjä saapuu maailmaan ihan näinä päivinä!

Kyseessä on siis Toukkapussi, villakapalo. Miksi tämmöistä ei ollut omien lasteni aikaan? Aivan huippu keksintö! Pitkää sukkaa neulotaan vajaa puoli metriä ja vauvan saa sujauttaa lämpimään pussiin.

Ohje on täältä, mutta (tietenkin) tein muutaman oman twistin siihen. Ts. ymmärsin lisäykset väärin ja niitä tuli ohjetta vähemmän. Lopputulos on kuitenkin ihana!

Sienivärjäystä

Sienihulluus ilmenee monella eri tavalla. Pääsin vihdoin ja viimein kokeilemaan lnakojen värjäystä sienillä. Lankana oli vitivalkoinen Novitan 7 Veljestä, joka oli oikein hyvä näihin ensikokeiluihin.

Ylhäällä pakkasesta napattuja viime vuotisia seitikkejä sekalainen lajitelma. Mies on ne poiminut jo varmaan pari vuotta sitten, ja säilönyt ne pakkaseen vaimoa varten. Alusta asti hänellä oli kyllä ajatus selvä: langanvärjäykseenhän ne, ei vaimolle syötäväksi..

Alarivissä on rouskuilla värjättyä lankaa. Väri on todella hailakka, joten näistä jo kaksi on heitetty uusiin liemiin. Kuvassa näkyy valkoinen haltijalanka, josta huomaa, että kyllä väriä on tarttunut. Mitään puretusta en näihin käyttänyt, ajattelin kokeilla ensin ilman.

Saippuankeittäjä

Kaikkea pitää kokeilla. Kuten saippuankeittämistä. Innostuin kovasti.

Vasemmalla perussaippuaa Saara Kuhan Käsintehtyä saippuaa-kirjasta. Oikealla puolella itse sävellettyä, väriaineella höystettyä saippuaa ja keskellä teesaippuaa, joka on hivenen kuorivaa. Lipeän kanssa toimiminen ei ollut ollenkaan niin vaikeaa, kuin mitä olin pelännyt. Pitäisi tehdä vielä lisääkin saippuaa, kun rasvoja ja öljyjä tuli hamstrattua ensi-innostuksessa.

Hulluutta

Miehen kanssa vietettiin 15-vuotispäivää. Amarillon ruuan jälkeen käytiin romanttisesti ruokakaupassa ja kotimatkalla ajattelin näyttää miehelle kanttarellipaikat mitkä löysin viikonloppuna. 

Tietenkin joku oli jo paikat tyhjännyt. Etsittiin muita sieniä, tatteja ja haperoita, kunnes vastaan tuli jättipotti. Kanttarelleja. Isoja. Voi sitä löytämisen riemua! Yhtäkkiä vierähti tunti metsässä mättäitä tonkien ja kotiin saatiin meille iso saalis. Ihan parasta!

Vohveli-ilta!

Sunnuntai-iltaa piristämänn tehtiin vohveleita. Meille uusi resepti, joka jää varmasti vakikäyttöön. Tällä lähtee taatusti mielipaha, joka aiheutui kahdelle kotiin jääneelle lapselle keskarin mökki/kaveriviikonlopusta!

6 dl maitoa
4 dl vehnäjauhoja
1 muna
150 g margariinia sulatettuna (vajaa 1,5 dl)
3 tl sokeria
1 tl leivinjauhetta
veitsenkärjellinen suolaa

Tarjoile ehdottomasti kermavaahdon ja hillon kanssa. Kirsikkahillo on tämän kesän hitti, varma menekki on myös omenahillolla.

Se kaalisalaatti.

Tämän kesän hittisalaatti tehdään kaalista. No, joka vuosi se tehdään kaalista, mutta nyt olikin vähän erilainen resepti. Raaka-aineet ovat varsin tavallisia, mutta juju onkin niiden yhdistelyssä.

500 g kaalia
0,5 dl etikkaa
1 rkl sokeria
0,5 tl suolaa
4 dl maustamatonta jugurttia
valkosipulinkynsiä maun mukaan

Suikaloi kaali. Sekoita etikka, sokeri ja suola keskenään ja kaada kaalisilpun sekaan. Laita kaikki kannelliseen astiaan, ja ravista. Anna maustua jääkaapissa vähintään puoli tuntia.

Sekoita maun mukaan murskattuja valkosipulin kynsiä jugurttiin ja anna maustua jääkaapissa. Laita kastike kaalin sekaan juuri ennen tarjoilua.

Käy kaiken kanssa.

Pieniä hetkiä

Töihin paluu ja järjestelmäkameran rikkoutuminen on vienyt bloggausintoa. Aika menee töiden ohella kotitöihin ja pienistä hetkistä nauttimiseen. Aurinko ja lämpö vie kaiken vapaan ajan. Päivä hyvin ilmastoidussa työssä kannustaa imemään kaikki auringon tarjoamat d-vitamiinit talteen.

Yhtenä aurinkoisena lauantaina

 

Päivä lähti käyntiin neljän viljan puurolla ja tuoreilla mustikoilla. Nam!

 

Välillä syötiin maittava lounas, johon kokeilin uutta kaalisalaatin reseptiä. Salaatti oli ehkä parasta ikinä (niin kuin minun kokkaukseni usein ovat, ainakin niin kauan kunnes tulee joku uusi, joka on taas "paras ikinä"). Haluatteko reseptin?

 

Parturin kautta ajeltiin lasten kanssa tivoliin nauttimaan auringosta ja vauhdista. Illalla käytiin vielä ihailemassa aurinkoa mökillä ja rohkeimmat pulahtivat uimaan, vaikka vesi oli kuulemma tosi kylmää.

Ei ollenkaan hassumpi päivä!

Torituliaisia

Marjoja inhoavat ipanat ihastuivat Helsingin reissulla pensasmustikoihin. Mummilaviikolta palaavia lapsia odottikin tänään kotona tuoreita mustikoita ja kirsikoita. Nämä herkut pitää syödä paljaaltaan ja saman tien, näitä ei tuhlata leivonnaisiin tai smoothieihin.

Etelä-Suomen turnee

Viimeisellä viikolla tehtiin parin päivän retki "kummiserkkujen" luo. Lapset ovat ristineet toisensa kummiserkuiksi, kun eivät oikeasti ole sukua, mutta lapset ovat ristiin vanhempien kummilapsia. Kummiserkkuja siis. Lapsilla oli keskenään mukavaa, ja minä pääsin nuuskuttelemaan uusinta tulokasta, kolmen viikon ikäistä pientä poikaa.

 

 

Nappasimme kummipojan mukaan ja lähdimme Heurekaan katsomaan rottakoripalloa, riehumaan pihaleikeissä ja painamaan rahaa. Heurekassa oli mahdollisuus painaa kolikko omalla profiilikuvalla. Lasten mielestä paras matkamuisto ikinä! Mies sai tuliaisiksi armaan vaimonsa profiililla varustetun kolikon, ettei totuus unohtuisi..

Kotimatkalla teimme täsmähyökkäyksen Kasvihuoneilmiöön. Uskomaton paikka! Herkullisia munkkeja ja sisustustavaraa jokaiseen makuun. Mahtava paikka. Tänne menemme toistekin. Vinkkinä muillekin kävijöille: menkää ihan perälle, puutarhaosaston nurkkaan, ohi Nallemeren. Sieltä löytyy Kanikonttori :)

 

 

Kasvihuoneilmiöstä matkoimme luontevasti matkaa Turkuun ja Turun Linnaan. Ritarisali, jossa sai kokeilla eri asuja oli lasten mielestä menestys. Samoin työpaja, jossa sai askarrella oman aaveen, sai meiltä kiitosta.

 

 

Turussa olisi ollut paljon muutakin nähtävää, mutta meille riitti tämä tällä kertaa. Ensi kerralla sitten enemmän!



Tampereella

 

Frantsilan kehäkukka Hämeenkyrössä

Loman aikana ehdittiin reissata kotimaassa, mutta pääasiassa nautimme lomasta, eikä kuvia tullut niin paljoa otettua. Päiväreissulla Tampereelle kävimme Frantsilan Kehäkukassa ihastelemassa yrttipuutarhaa, syömässä jumalaisia vohveleita Vohvelikahvilassa, ja Tallipihalla maistelemassa nekkuja (Suklaapuodista!). Vaikka ilma oli kylmä, oli mukava päivä. Lapset innostuivat kovasti Pikku Kakkosen leikkipuistosta. Maalla asuville lapsille mikä tahansa leikkipuisto on elämys!

 

Lapsille riittää yleensä vain kaupungilla käveleskely, kun kaikki kaupungissa on suurta ja ihmeellistä. Tampereen Laukontorilla ihmeteltiin sitä, miten keskellä kaupunkia voi olla ranta! Maalaisille kaupungista löytyy vaikka mitä ihmeteltävää.



Loma loppui..

ja arki alkoi. Tai lapsillahan loma jatkuu, minä palaan töihin. Loma oli hyvä, ja aamulla töissä en olisi edes päässyt koneelle, ellen ennen lomaa olisi ennakoinut tilannetta ja laittanut salasanoja paperille ylös. Kun ei muista yksinkertaisimpiakaan asioita, on loma ollut hyvä, rentouttava ja todella aivot nollaava.

Räsymattoa vauvalle

 

Virkattu peitto, Novita 7 Veljestä

 

Olen ihastunut virkattuihin peittoihin, ja nimenomaan isoäidin neliöihin. Olen kuitenkin enemmän neuloja kuin virkkaaja, joten kun yritin tehdä isoäidin neliöitä, niistä tulikin isoäidin suunnikkaita. Siitä lannistuneena, en ole uskaltanut vuosiin edes kokeilla neliöitä, vaan olen keskittynyt, sen vähän, mitä olen virkannut, suoriin raitoihin. Tämä on mielestäni ihana, räsymattotyylinen, juuri sopivan värikäs vauvalle!

 

 

Koko projekti lähti siitä, että ryhdyin tekemään jämälangoista itselleni torkkupeittoa. Pienen laskuvirheen johdosta siitä onkin tulossa iso parisängyn päiväpeitto, ja samalla siitä muodostui ikuisuusprojekti. Hitaasti, mutta varmasti, se kuitenkin valmistuu jossain vaiheessa. Tuskastuin työn hitauteen ja aloitin vastaavalla tavalla pienempää peittoa vauvalle, ja sille tulikin yllättäen käyttöä, kun rakas ystävä sai toisen lapsensa. Tämä meni vauvalahjaksi.

Villavaippahousuja

 

Ottobre Designin villavaippahousut, koko 0-8 kk

Rakas ystävä sai toisen lapsen. Minä ikuisena kestovaippafanina ja vannoutuneena kestojen käyttäjänä lupasin tehdä hänelle vaippahousuja, mikäli niille on käyttöä. Ette usko, kuinka ihana oli neuloa pitkästä aikaa hahtuvasta vaippahousuja! Mieleen tuli ne kerrat, kun omille lapsille neuloin vastaavia. Kuinka ihania ne kestovaipat olivatkaan..

Tummemmat housut on tehty Ottobren ohjeen mukaan, liukuvärjätystä hahtuvasta tehdyt housut on tehty samalla ohjeella, mutta aina oikein-neuleen sijaan niissä on sileää oikeaa neuletta. Meillä tämä testattiin aikoinaan hyväksi ja toimivaksi malliksi, toivottavasti nämä toimivat myös nyt uudella vaippailijalla.

Hampurilaisia

Itse tehdyt hampurilaiset ovat parasta. Pihvit teen myös yleensä itse, mutta nyt kokeiltiin grillitassuja, jonka takia sämpylätkin piti muotoilla pitkulaisiksi.

Hampurilaissämpylät

2 dl vettä
4 rkl maitoa
2 tl kuivahiivaa
2 rkl sokeria

Sekoita kaikki, ja anna seistä 5 min.

8 dl vehnäjauhoja
1,5 tl suolaa
3 rkl pehmeää voita

Nypi sekaisin. Lisää nypityt jauhot ja 2 kevyesti vatkattua munaa nesteen joukkoon. Anna nousta 1-2 h. Leivo sämpylöiksi (tein 6 isoa sämpylää, jos on pieniä pihvejä, tästä tulee 10 sämpylää), ja anna nousta 1-2 h. Voitele munalla, päälle voit ripotella seesamin siemeniä. Paista 200 asteessa n. 10-15 min.

Täytteeksi pihvin lisäksi ehdottomasti kurkkusalaattia, cheddar-juustoa, paistettua munaa ja paholaisen hilloa. Muut lisukkeet oman maun mukaan.

Aurinkoisen illan huivi

 

Stripe Study Shawl, 100 % Rain

100 g Handu bambu-silkki-villa

100 g Punta Yarns Merisock

kumpaakin jäi isompi tai pienempi nöttönen

Pitkästä aikaa löytyi neulemojo. En ole aikoihin ehtinyt neuloa mitään, lähinnä vain puuhastellut jotain. Mutta nytpä on uusi huivi!

Loma vasta puolessa välissä

 

 

Vasta tällä viikolla on elämä tuntunut lomalta. Isosaaressa on käyty uimassa aina kun sää on sallinut, välillä hampaat kalisten. Tänään saatiin riippukeinu kiinni rantaan, ja heti siellä on jonoa.

Piippu piti nuohota ja katto siivota neulasista. Apina, tuleva ekaluokkalainen, oli heti innoissaan katolla. Kotona katolla kiipeily kun on ankarasti kielletty, vaikka akrobaatin alku on sinnekin jo ehtinyt kaihoisasti katsella.

Taivaallinen teriyaki-kastike

Esikoinen rakastaa kaikkea Japaniin liittyvää niin paljon, että kun muuten huonosti syövä esiteini innostuu japanilaisesta ruuasta, niin sitähän silloin tehdään!

 

Ainoa Alkossa myytävä sake. Aitoa japanilaista tavaraa, suoraan Kobesta. 180 ml, 6,5 e

 

 

Teriyaki-kastike mille vaan

 

1 dl sakea

1 dl mirini-kastiketta

1 dl soijakastiketta

1 dl sokeria

 

Sekoita kaikki kattilassa, ja kuumenna kunnes sokeri sulaa ja kastike paksunee.

 

Kastiketta voi käyttää minkä lisukkeena vaan. Meillä oli porsaan filepihvejä ja riisiä. Kuva muistettiin ottaa vasta silloin, kun esikoisen toinen lautasellinen oli tässä vaiheessa: