Marraskuisia pipareita

Viime viikonloppuna avattiin joulu. Tein elämäni ensimmäistä kertaa ihan itse alusta alkaen piparitaikinan. Tänä vuonna oli pakko opetella sekin taito, koska kuopuksella on meneillään kananmunanvälttämisdieetti.

Ihanat karhumuotit sain syntymäpäivälahjaksi ja ne ovat Marimekon suunnittelemia. Retropeltitarjotin on kirpputorilta, ja paljon käytössä.

Tuplasuklaamuffinssit

Juhlissa ansaittua huomiota saivat tuplasuklaamuffinsit. Näitä herkkuja olen tehnyt jo vuosia, ja aina ne hupenevat parempiin suihin ennen vieraille tarjoamista. Nämä vievät kilen mennessään ja hampaisiin sattuu, kun ne ovat niin makeita..

***

Tuplasuklaamuffinsit

• 100 g maitosuklaata
• 50 g valkoista suklaata
• 100 g voita
• 1 dl sokeria
• 2 munaa
• 1 dl vehnäjauhoja
• 1 tl leivinjauhetta
• 2 rkl kaakaojauhetta

Kuorrutus

• 2 dl tomusokeria
• 2 rkl kermaa
• ~ 70 g sulatettua valkosuklaata

Sulata puolet suklaasta voin kanssa. Vaahdota munat ja sokeri. Lisää suklaavoisula joukkoon koko ajan sekoittaen. Yhditsä kuivat aineet. Rouhi loppu suklaa (sekä maito- että valkosuklaa) ja sekoita kaikki ainekset taikinaan. Jaa taikina muffinsivuokiin ja paista 200 asteessa reilut 10 minuuttia.

Sekoita kuorrutuksen aineet ja valuta jäähtyneiden muffinsien päälle.

30.

Juhlat on juhlittu ihanien ystävien kanssa. Näillä eväillä on hyvä siirtyä uudelle vuosikymmenelle <3

Ikäkriisi

(kuvassa ikivireä vanhus, ikuinen pentu, herra 8-vee)

Talvi tuli. Lumi taisi tulla jäädäkseen. Kaipaan jo nyt syksyä, kuulaita ilmoja ja lehtiä maassa. Lumen myötä lähestyy jokavuotinen tapahtuma, syntymäpäivä.
***
Tänä vuonna tulee pyöreitä vuosia täyteen. Kamala ikäkriisi menossa. Jospa tätä järkytystä lieventäisi kunnon synttärikemut?

Elämäntapataiteilijoita

Ipanat tykkäävät piirrellä. Äiti on kilahdellut tasaisin väliajoin, kun piirroksia löytyy sopimattomista paikoista. Tänään oli piirretty sohva ja rahi kuulakärkikynällä ja seinä jollain muulla piirustusvälineellä. Kaikki kynät lähtivät taas takavarikkoon.

Mutta minä jatkoin tyynesti viimeisen Stieg Larssonin lukemista. Muut osat olen jo kahlannut läpi ja eilen illalla tuli katsottua ensimmäinen elokuva Miehet, jotka vihaavat naisia.

Aamupalaa

Pari viikkoa työelämää takana. Arjen rutiinit ovat menneet uusiksi. Keskimmäinen ihmettelee joka aamu, miksi hän ei saa aamupalaa. No tuleehan se aamupala hoidossa, mutta olemme tottuneet syömään sen rauhassa koko sakki yhdessä.

Minä syön aamuisin mysliä ja maustamatonta jugurttia. Niin hyvää! Suosimaani mysliä ei saa pikkukaupoista ollenkaan, vaan sen perässä saa ajella hypersupermegamarketteihin. Siksi ajattelin kokeilla omaa mysliä, josko siitä tulisi uusi suosikki.
Laita ensin uuni kuumenemaan 150° C asteeseen.
Tee ensin siirappi: 1,25 dl ruokokidesokeria ja 1,25 dl vettä sekoitetaan kattilassa. Kuumenna hitaasti kunnes se kiehuu. Anna kiehua 2 minuuttia, hämmennä silloin tällöin.
Sekoita kulhossa:

7,5 dl luomukaurahiutaleita (ei pika-sellaisia vaan tavallisia)
1,25 dl suolaamattomia auringonkukansiemeniä
0,75 dl vehnän alkioita
1,25 dl rouhittuja hasselpähkinöitä
ripaus suolaa
vajaa tl vaniljasokeria

Kaada päälle vähän kerrallaan 1,25 dl rypsiöljyä sekoittaen hyvin.
Kaada viimeksi päälle vähän kerrallaan keittämäsi kuuma siirappi ja sekoita hyvin.
Levitä tämä sekoitus kahdelle pellille leivinpaperin päälle, ja sijoita ne keskelle uunia. Kypsennä tunnin verran joka 15 minuutti.
Ota sitten pelti pois uunista ja anna jäähtyä. Sekoita joukkoon noin 50 g goji-marjoja. Säilytä mysli ilmatiiviissä astiassa.
Alkuperäinen ohje täältä. Puolitin määrät ja tein myslin kaapista löytyvistä tuotteista. Tuli hyvää, mutta mysli pääsi hieman palamaan paiston loppuvaiheessa. Siirapista tuli melko makeaa, joten sitä täytyy kehitellä eteen päin. Superfoodista kiinnostuneena haluaisin kokeilla, miten raakasuklaa toimii myslin seassa.

Ohi on

Loppu häämöttää. Kesän loppu. Kotiäitiyden loppu. Lapset ovat jo tiiviisti kiinni hoito- ja eskarielämässä ja minä aloitan työt ensi viikolla. Kaksi vuotta kotona. Kiirettä, hampaiden kiristelyä, kotitöitä, mutta myös myöhään nukkumista, pihalla oleilua, kikattelua, leipomista, yhdessäoloa. Nyt kotielämä supistuu huomattavasti, ja kiire varmaankin vaan lisääntyy.

Mutta onhan meillä vielä viikonloput.

Pähkinöitä

Minä rakastan pähkinöitä. Pistaasipähkinöitä, hasselpähkinöitä, saksanpähkinöitä.. Viimeisimpänä villityksenä ovat olleet cashewpähkinät, kun löysin kaupan poistuvien tuotteiden korista hunajalla maustettuja cashewpähkinöitä.

Kokeilin laittaa rouhittuja hasselpähkinöitä sämpylätaikinaan. Niistä tuli taivaallisia! Lapset eivät tykänneet, vaan nyppivät pähkinät valmiista sämpylöistä pois. Vieläkin nuo varmistelevat, että "eihän tämä ole pähkinäleipää?"

Mainiosta Marianne Kiskolan kirjasta Kotiruokaa koko perheelle löytyi Cashew-valkosuklaapiiraan ohje. Upposi koko meidän perheelle.

Pohja:

2,5 dl vehnäjauhoja

0,5 dl raakaruokosokeria

125 g voita

1 rkl vettä

Täyte:

1,5 dl siirappia

50 g voita

1 dl fariinisokeria

3 kananmunaa

2,5 dl cashewpähkinöitä

100 g valkoista suklaata

Lisäksi

irtopohjavuoka

vaniljakastiketta

Valmista pohja. Sekoita jauhot ja sokeri, nypi sekaan voi ja lisää lopuksi vesi. Nosta jääkaappiin noin puoleksi tunniksi.

Säädä uuni 180 asteeseen. Painele taikina irtopohjavuuan pohjalle ja reunoille. Pistele muutama ilmareikä haarukalla pohjaan. Nosta folio taikinan päälle ja paista 15 min. Poista folio, ja jatka paistamista vielä 15 min.

Valmista sillä välin täyte. Kuumenna siirappi, voi ja fariinisokeri, mutta älä anna kiehua. Nosta kattila pois liedeltä. Vatkaa kananmunat erillisessä astiassa, ja lisää jo hieman jäähtyneeseen siirappi-fariinisokeriseokseen.

Pieni pähkinät ja suklaa veitsellä ja lisää ne seokseen. Nosta vuoka uunista ja kaada täyte piiraan päälle. Paista vielä 25-30 min. Anna piiraan jäähtyä ennen tarjoilemista! Tarjoa vaniljakastikkeen kanssa.

Syyssatoa

Puutarhassa ollaan hieman myöhässä. Auringonkukat alkavat olla loistonsa huipulla vasta nyt. Ei niitä montaa ollutkaan, ruukkuihin istutimme 10 siementä, joista tuli kuusi kukkaa.

Marjat on poimittuna ja säilöttynä. Perunat ovat vielä maassa, ja omenasatoa odotellaan. Meidän puistamme ei vielä omppuja tule, mutta josko jostakin saisi pikkuisen. Piirakkaan ja hilloksi ainakin.

Lauantai-illan vieras

Näitä ei kovin usein täällä näe. Neitoperhonen. Niin kaunis, niin kummallinen, ja niin pelottavan näköinen silmineen. Löytyi vanhasta hajotetusta ulkorakennuksesta, joka tuotiin paloina meidän markille polttopuiksi. Kaunis väripilkku harmaan puumoskan keskellä.

Syksy

Kesä meni ohi niin että hurahti. Kivaa oli, mutta puolet suunnitelluista asioista jäi ajanpuutteen takia tekemättä.

Syksy aloitettiin tänään. Perheen ensimmäinen esikoululainen aloitti koulutaipaleensa. Niin iso, mutta silti niin pieni vielä. Keskimmäinen aloittaa kuun lopulla kerhon, ja kuopus meni hoitoon. Aika menee eteenpäin.

Irtiotto

Pieni oma loma. Tarpeeseen tullut. Pienoinen kulttuurishokki, kun kyrillisiä kirjaimia ei ole tullut koskaan opeteltua. Toimeen tultiin, vaikka paikalliset eivät hirveästi englantia puhuneet.

Pari päivää historiaa, hyvää ruokaa, omaa rauhaa ja loistavaa seuraa. Omaan rytmiin elämistä ja rentoutumista. Ihanuutta.

Aurinkoleipää

Sateiseen päivään sopii Aurinkoleipä. Olen ihastunut pähkinöihin ja erilaisiin siemeniin leivässä. Eräänä päivänä tein tavallisen sämpylätaikinan, johon lisäsin rouhittuja hasselpähkinöitä. Taivaallisia!

Auringonkukansiemenleipä

5 dl nestettä

1,5 dl auringonkukansiemeniä

1,5 dl kaurahiutaleita

1 pss kuivahiivaa

2 rkl siirappia

1,5 tl suolaa

0,5 dl öljyä

n. 10 dl hiivaleipäjauhoja

koristeeksi auringonkukansiemeniä

Lämmitä neste n. 42-asteiseksi ja lisää siihen auringonkukansiemenet ja kaurahiutaleiden joukkoon sekoitettu kuivahiiva. Lisää siirappi ja suola. Alusta jauhot vähitellen taikinaan, lisää öljy alustamisen loppuvaiheessa.

Kohota taikinaa n. 30 min ja leivo taikinasta sitten kaksi pyöreää leipää. Kohota leipiä vielä n. 20 min, voitele vedellä ja koristele auringonkukansiemenillä. Paista 200 asteessa uunin alatasolla n. 20 min (minä paistoin kauemmin).

Ohje Pirkan auringonkukansiemenet-pussista. Tuli hyvää!

Kesän ensimmäiset mansikat

Uskomattoman makeita ja mehukkaita! Sormet punaisina perkaamisesta, minä ja keskimmäinen söimme litran mansikoita. Yleensä meillä syödään mansikat kermavaahdon kera, mutta nämä eivät kaivanneet lisukkeeksi mitään.

Aitoa retroa

Suomessa on puukenkäbuumi. Blogeissa huokaillaan Swedish Hasbeensien perään (myös minä haluaisin sellaiset!) ja täällä puhutaan siitä, kuinka rakkaus puukenkiin periytyy äidiltä. Nämä kengät minä olen ryöslainannut (= lainannut ilman aikomustakaan palauttaa niitä) suoraan äitini kaapista. Kengät ovat aitoa retroa, suoraan 70-luvulta. Ihanat. Eikä iloa ihanista kengistä himmennä yhtään se, että 40-kokoiseen jalkaan on tungettu 38-kokoiset kengät.

Sadepäivänä pullaa

Eilisestä lähtien on satanut. Ei koko aikaa, mutta häiritsevästi. Aina kun teemme lähtöä ulos, alkaa taas sataa. Täytyi siis pitää leivontapäivä.

Meillä leivontapäivä tarkoittaa sitä, että äiti tekee pullataikinan leipäkoneella. Helppoa ja kätevää, ei niinkään nopeaa. Leipäkoneeseen mitataan aineet, ja kone vaivaa ja nostattaa taikinan. Tytöt hoitavat leipomisen ja sokeroimisen (raesokeria laitetaan VAHVASTI jokaisen pullan päälle), äiti paistamisen. Ei taikinasta montaa pullaa tule, mutta tarpeeksi kolmelle herkkusuulle. Lisänä tällä kertaa viime syksyistä itse tehtyä omenamehua. Maistui.

Tien päällä

Ihana viikonloppu. Monta haavetta toteutui.

Miehen kanssa kaksistaan. Edellinen moottoripyöräreissu on ajalta ennen lapsia.

Yyteri. Sinne pitää päästä uudestaan, lasten kanssa ja uimaan. Kaikki puheet Yyterin upeista hiekkarannoista ja kauniista maisemista ovat täyttä totta.

Hanko. Tosin yöllä. Kaunis pikkukaupunki, mutta kukaan ei tarkistanut, koska Hangon Regatta on. Se on nyt todistetusti heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna, eikä siellä ole silloin yhtäkääm vapaata majapaikkaa.

Tammisaari. Ihana vanha kaupunki ja torilta löytyisi vaikka mitä. Carl de Mumma-kahvilaa voi suositella kenelle tahansa. Pään kokoiset korvapuustit ovat herkullisia!

Fiskarsin ruukki. Nähtävää riittäisi vaikka koko päiväksi. Tuollaisessa paikassa olisi ilo työskennellä.

Tuhat kilometriä, reipas vuorokausi. Varsinaista parisuhdematkailua. Teki hyvää.

Ihania naisia kesämekoissaan

Paahde jatkuu ja jäätelö maistuu. Viikonlopuksi on jo luvattu kylmempää.

Sammakkoprinssi

Ensimmäinen sisustuskuva keskeneräisestä leikkimökistä. Muutaman vuoden on mökki ollut valmis ulkoa, mutta sisähommat ovat jääneet kesken. Nyt olemme kuluttaneet aikaa sisäpuolen maalaukseen ja kalustuksen miettimiseen. Loppusuora häämöttää!

Tämän päivän luottoasioita

Mitä sitä muuta ihminen tarvitsee? Bikinit ja kylmää juomaa.

Olemme käyneet ahkerasti uimassa. Läheinen uimaranta on juuri sopiva lapsille matalan rantansa ansiosta. Esikoinen on jo tosi taitava uimari, takana on kaksi uimakouluviikkoa kahtena eri vuonna. Tämän vuoden uimakoulun jälkeen tyttö on oppinut kunnolla uimaan ja vaatii äitiä mukaan tekemään lenkkejä järvellä. Keskimmäinen tyttö nauttii räpiköimisestä matalassa vedessä, hänen nautiskelijaluonteelleen sopii täydellisesti vain istua rantavedessä polskuttelemassa. Kuopus rakastaa vettä, mutta on vielä aika varomaton. Tasapainokin menee hänellä herkästi, kun hän jää tuijottamaan lainehtivaa vettä..

Jäätelökesä

Ihana helle hellii meidän perhettä. Nuorimmaisen hikinäppylöistä viis, nyt on kesä! Suomen kesässä kun ei oikeasti ole kuin se pari viikkoa kuumaa, nautitaan siitä siis nyt! Mehua ja jäätelöä kuluu, mutta kulukoon.

Lapsuuden kesissä oli aina kuuma ja sulava mehujää valui tahmaksi pitkin sormia. Tälläisinä päivinä luodaan ne parhaat lapsuusmuistot.

Kesä!

Tulihan se hellekin taas. Teimme esikoisen kanssa kukkaseppeleen. Tässä vaiheessa kesää (ja meidän nurmikonleikkausrytmiämme) määrä korvaa laadun. Pienen seppeleen saimme silti väännettyä. Taidot olivat ruosteessa, mutta kyllä tuo tyttärien päässä kiersi.

Pirun hyytelöä

Juhannuksen hitiksi nousi paholaisen hillo. Grilliruokien kanssa se oli todella hyvää, ja ne neljä purkkia, jotka tein viime viikolla, hupenivat melkein saman tien.

Paholaisen hillo

2 prk (à 400 g) kuorittuja tomaatteja tomaattimehussa (voit myös käyttää 800 g tuoreita tomaatteja. Ne pitää kuoria kiehuvan veden avulla, jäähdyttää ja pilkkoa)
400 g punaisia paprikoita
4-6 punaista chiliä
8 valkosipulin kynttä
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria
2 tl oreganoa
1/2 dl etikkaa
1 pkt Dansukker Hillo-marmeladisokeria

Kaada tomaatit liemineen kattilaan tai paistokasariin. Halutessasi voit leikata tomaatit saksilla neljään osaan. Halkaise pestyt paprikat ja chilit, poista siemenet ja silppua puolikkaat veitsellä tai monitoimikoneessa. Murskaa kuoritut valkosipulin kynnet. Lisää silput, mausteet ja etikka kattilaan. Anna kiehua noin 20 minuuttia. Lisää Hillo-marmeladisokeri. Kuumenna uudelleen kiehuvaksi ja keitä 5 minuuttia silloin tällöin sekoittaen. Kaada puhtaisiin, kuumennettuihin purkkeihin, sulje ja säilytä viileässä.

Ohje on napattu suoraan Pastanjauhantaa-blogista. Alkuperäinen ohjehan on Dansukkerin sivuilta.

Taivaallista!

Saippuakuplia

Eilisen huvipuistoreissun jälkeen teki mieli tehdä juhannusvieraiden kanssa jotain muuta. Jättisaippuakuplia siis. Ohje alunperin Karamellimaan Piparmintulta:

3,5 l vettä

500 g hienoa sokeria

0,5 dl liisterijauhetta

2,5 dl astianpesuainetta

Sokeri sulatetaan veteen, ja siihen sekoitetaan liisterijauhe. Viimeiseksi laitetaan astianpesuaine (me käytimme Ecoveria), ja liuoksen annetaan olla vähintään seuraavaan päivään.

Riemu (ja sotku!) oli suuri, joten jättisaippuakuplat olivat menestys.

Tervetuloa!

Lapsena näin elokuvan Siunattu hulluus. Aapelin romaaniin perustuvassa ratkiriemukkaassa pätkässä kaksi veljestä vie nuorinta veljeä hullujenhuoneelle. Matkan edetessä jää epäselväksi, kuka se vähämielinen oikein onkaan.

Silloin se nauratti, ja tajusin jo silloin, että mielenterveys on aika häilyvä käsite. Pitkään pidin itseäni täysjärkisenä, mutta lasten saannin myötä olen tullut entistä varmemmaksi siitä, että mikäli minulla joskus on ollut hitunenkin järkeä, niin kyllä se on kaikki kaikonnut ipanoiden myötä.

Tämän blogin tarkoitus on luoda illuusio laadukkaammasta arjesta, jota pyörittää kolmen tytön äiti. Siunattu hulluus, ei tästä muuten selviä.