Jännittää



Tällä hetkellä on muhimassa montakin haavetta. Suurimpana jo parin vuoden unelma, jonka ratkeamista odotellaan parhaillaan. Se määrittäisi tulevien vuosien vapaa-ajan käytön.

Meri

Vaikka en aivan meren rannalla olekaan viettänyt lapsuuttani, on se silti lähempänä sydäntäni kuin järvet.

 

Nämä kuvat on kuvattu eilen Naantalissa ja Väskin saarella. Hieno paikka!



Vihdoinkin

lomalla! Tätä on odotettu koko kesä.



Vauhtia

näinkin voi leijaa lennättää:



Kirsikoita

Kirsikat ovat harvinaista herkkua meillä. Muutama vuosi sitten istutettu kirsikkapuu heitettiin tänä vuonna roskiin, kun se oli kuollut pystyyn. Asialla todennäköisesti myyrät, jotka ovat jyrsineet juuret pilalle.

Onneksi kirsikoita saa toriltakin. Kaksi vanhinta ihastuivat niihin ikihyviksi, ja minun piti piilottaa loput, että saan tehtyä niistä piirakkaa.

 

 

Twin Peaksin kirsikkapiirakka (n. 8 palaa)

Pohja:
1 dl vettä
4,5 dl vehnäjauhoja
1 dl tomusokeria
150 g voita paloina

Täyte:
1,5 litraa tuoreita kirsikoita
1 dl sokeria
1 tuore vaniljatanko
1 sitruunan mehu

2 rkl perunajauhoja

(piirakan pinnalle hieman sokeria)

 Nypi huolellisesti pohjan ainekset tasaiseksi taikinaksi. Kääri kelmuun ja laita jääkaappiin siksi aikaa kun valmistat täytteen.

Pese kirsikat ja poista niistä kivet ja kannat. Laita kattilaan peratut kirsikat, sokeri ja halkaistu vaniljatanko josta olet raaputtanut siemenet ulos. Kiehauta kirsikat. Sekoita sitruunamehu ja perunajauho ja kaada seos ohuena kirsikoiden joukkoon. Sekoita huolellisesti kunnes seos sakenee kiisselimäiseksi. Ota kattila pois liedeltä.

Jaa murotaikina kahteen osaan, joista toinen on hieman suurempi. Kauli isommasta osasta piirakan pohjataikina. Taikinan siirtäminen onnistuu helposti, kun kaulit taikinan leivinpaperin päällä ja nostat sen avulla piirakkavuoan (halkaisija n. 25-30 cm) pohjalle. Kaada päälle kirsikkatäyte. Kauli toisesta taikinapalasta piirakalle kansi ja asettele se täytteen päälle. Painele reunat yhteen. Leikkaa piirakan kuoreen veitsellä muutama viilto ja ripottele pinnalle hieman tavallista sokeria tuomaan rapeutta. Paista 175-asteisessa uunissa noin 35 minuuttia.

 

Alkuperäinen ohje täältä.



Tänään

 

 

Lähiympäristöstä löytyi paikka, jota en tiennyt olevan olemassakaan. Luonto oli jotain aivan ihmeellistä, lehtoja, salapaikkoja ja satumaisia tunnelmia. Silta puron yli toiseen maailmaan, rautaportti puutarhaan. Isoja vaahteroita, paljon villilupiineja ja virtaavaa vettä. Silti punaisen tuvan nurkalla ruusuja ja mustia viinimarjoja. Kuin suoraan jostain fantasiakirjasta.

 

 

Lumoava paikka, jonne pääsee toivottavasti vielä monta kertaa!





Lomalaisia

Minulla on vielä viikko jäljellä ennen kesälomaa. Lomalaiset saapuivat kuitenkin jo eilen, ja vastaanotto oli riemukas.

Lapset valitsivat jokainen oman nimikkopässinsä. Koirakin oli kovin tuttavallisella tuulella.



Tivoli

Joka kesä lähikyläkauppaan tulee lapsille ilmainen tivoli. Kuopus on liian iso pienten lasten laitteisiin, mutta vielä muutaman sentin liian pieni isojen lasten laitteisiin. Ensi kesänä sitten.

 

Sää tänään oli pilvinen ja tuulinen, mutta kotiinlähtöä kohti aurinkokin alkoi paistaa. Kuvat ovat kovin synkkiä, mutta tunnelma oli sitäkin riemukkaampi.



Puutarhasta

En todellakaan loista puutarhahommissa. Olen hyvin suurpiirteinen kaikessa viljelyssä ja kitkemisessä. Pidän enemmän kasveista, joita ei tarvitse hoitaa, vaan vain poimia satoa sen suuremmin huolehtimatta.

Villivadelmat ovat kypsiä (ja kohta jo syötynä suoraan puskista!), mutta jalovadelmat eivät. Viinimarjoja saa kohta poimia, mutta en löytänyt yhtäkään karviaista. Lasten kirsikkatomaatit ovat hyvässä kasvuvauhdissa, ja sadon kypsymistä odotellaan jo kovasti. Raparperit ovat tuottaneet jo kaksi satoa, ja mintut kukoistavat.

Aika hyvin, tällaiselle huolettomalle puutarhurille.

 

Metsäretkellä

 

 

 

 

Olemme innostuneet metsäretkeilystä. Reppuun pakataan makkaraa ja mehua, ja suunnaksi otetaan joku läheinen luontopolku. Ipanatkin jaksavat kävellä, kun tarvottavana on upottavien sammalmättäiden sijaan metsätie tai pururata. Mielenkiinnon säilymiseksi mukaan otetaan myös ämpäreitä marjoja ja kori sieniä varten. Mustikkaa saimme litran verran, hillat olivat vielä raakoja. Erikoisen viikonlopun retkestä teki se, että koirapaappa, pian 12-vee, otettiin mukaan. Siellä paappa viipotti ympäri metsiä häntä heiluen. 

Paluu

Löysin tämän blogin taas vuosien jälkeen. Hullunmylly on vain pahentunut, siksi ajattelin ottaa tämän uudelleen käyttöön. Jos tätä kautta huomaisi, kuinka paljon niitä hyviä hetkiä onkaan arjen kiireen keskellä.

 

Tämän kesän kuvia. Kesäloma vasta edessä.